Rakennusautomaatiosta muuntojoustavuuden mahdollistaja Metropolian Myllypuron kampuksella
Metropolian Myllypuron kampus on monelle tulevaisuuden insinöörille talotekninen unelma. Neljästä rakennuksesta löytyy yhteensä massiiviset 56 000 neliömetriä huippuratkaisuja ja opiskelutilat yli 6000 opiskelijalle. Kampuskokonaisuus valmistui hyvinvoinnin rakentajien käyttöön vuonna 2019 ja Assemblin oli mukana kohteessa rakennusautomaatio-osaamisellaan.
Metropolia Ammattikorkeakoulu on keskittänyt viime vuosina kaiken toimintansa neljälle kampukselle; Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Arabianrantaan ja Myllypuroon. Myllypuron kampuksen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 2016 YIT:n toimesta ja nyt vuonna 2020 kampus komeilee upeana maamerkkinä Itä-Helsingin Kehä 1:n varrella.
Modernia oppimiskeskuskusta kutsutaan hyvinvoinnin rakentajien kampukseksi. Saman katon alta löytyy sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan opiskelijoita. Kampus muodostuu neljästä U-kirjaimen muotoisesta, toisiinsa kytketystä rakennuksesta, jonka kokonaisuustilavuus on noin 241 000 kuutiota.
Myllypuron kampuksen kaikista taloteknisistä urakoista vastasi Quattroservices Oy. Assemblin ja Quattroservices ovat tehneet pitkään yhteistyötä rakennusautomaatiopuolella ja tähänkin kohteeseen Quattroservices valitsi rakennusautomaation toteuttajaksi Assemblinin Rakennusautomaatioyksikön.
– Quattron tekijöiden kanssa on helppo tehdä töitä ja yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa. Olimme erittäin onnekkaita, että pääsimme mukaan tähän haastavaan ja mielenkiintoiseen hankkeeseen, kertoo Assemblin Oy:n rakennusautomaation liiketoimintajohtaja Kari Kumpulainen.
Viimeisintä, muuntojoustavaa ja älykästä talotekniikkaa
Kohteen taloteknistä suunnittelua ja tekemistä on ohjannut alusta alkaen kiinteistön muuntojoustavuus ja tiukat energiatavoitteet. Luokkahuoneet ja tilat pitävät olla joustavia ja mahdollistaen muutokset helposti ja suhteellisen vaivattomasti. Kari Kumpulainen on työskennellyt automaation parissa kohta 40 vuotta ja Myllypuron kampuksen ratkaisuista hän kertoo suorastaan innoissaan.
– Tässä kohteessa on useita taloteknisiä ratkaisuja, joista olen unelmoinut jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi rakennuksen muodon ja tilankäytön optimoinnin vuoksi, yhtenä täysin poikkeavana ratkaisu on se, että kerroksissa on rengaskanavaratkaisu, johon useat IV-koneet puhaltavat yhtä aikaa. Rengaskanavaratkaisu vaatii kohteen rakennusautomaatiojärjestelmältä poikkeuksellisen suurta säätökykyä, jotta järjestelmän optimaalinen käyttö saadaan varmistettua.
Perinteisesti ilmanvaihto toteutetaan ilmanvaihtokuilujen kautta, joista kerrokseen vedetään ilmastointikanavat eri suuntiin. Tällöin kanavan koko pienenee, mitä kauemmaksi kuilusta mennään. Tässä kohteessa kerroksiin on tehty rengaskanavat sekä poisto- että tuloilmalle. Tällaisen ratkaisun avulla mahdollistetaan opiskelutilojen muuttaminen ja sijoittelu vapaasti.
Kumpulainen kertoo, että jokaisen opetustilan olosuhteita sekä ilmamäärää, säädetään tilakohtaisesti huomioiden Co2-pitoisuudet, jotta tiloihin saavutetaan maksimaalisen hyvät olosuhteet mahdollisimman energiatehokkaasti.
– Läsnäolotunnistimien avulla kyseisten tilojen ilmamäärää ja lämpötilaa optimoidaan, jotta maksimaaliset energiansäästöt saavutetaan, kertoo Kumpulainen.
Kampuksen lämmitys- ja jäähdytyssäteilijöiden vesivirtaa säätävien toimilaitteet liitettiin rakennusautomaatioon väyläratkaisulla.
– Tämä mahdollistaa sen, että kohteen säteilijöiden vesivirtaa ja säätöjä voidaan muokata ohjelmallisesti. Kaikki tämä tapahtuu sen vuoksi, jotta rakennuksesta saadaan huippumuuntojoustava.
Osa taloteknisistä ratkaisuista ovat esillä lasiovien takana kaikkien nähtävillä, jotta opiskelijat voivat tutustua niiden toteutukseen käytännönläheisemmin.
Yhdeksi mielenkiintoiseksi osuudeksi Kumpulainen nostaa kampukselle toteutetun hybridijärjestelmän. Kohteen lämmitysjäähdytys on toteutettu monimutkaisella hybridijärjestelmällä, jossa on käytetty useita kiinteistöistä opetuskäytössä löytyviä energialähteitä kuten kaukolämpöä, aurinkokeräimiä, pellettipolttoa, lämpöpumppuja, maalämpöä ja maakylmää. Järjestelmän avulla mahdollinen hetkittäinen ylilämpö ja kylmä johdetaan kiinteistön muiden järjestelmien käyttöön. Esimerkiksi aurinkokeräimet tuottavat kesäaikaan ylilämpöä, jota ajetaan talon lämmönjakohuoneen kautta terapia-altaaseen ja parkkihalleihin.
Lisätietoja
Rakennusautomaatio
Etelä-Suomi
Juho Jaakonsaari
juho.jaakonsaari@assemblin.fi
Puh. 050 460 1232