Suomessa on noin 50 000 väestönsuojaa, jotka on säilytettävä toimintakuntoisina jo niiden teknisenkin arvon takia. Pelastuslain mukaan yleinen kunnossapitovelvoite koskee kaikkia rakennusten palo- turvallisuuslaitteita sekä väestönsuojien varusteita ja laitteita. Väestönsuojan toimintakunnon varmistamiseksi sen laitteistot tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Missä kunnossa sinun väestönsuojasi on? Milloin viimeksi väestönsuojasi on huollettu ja tarkastettu ja ennen kaikkea; millaisilla menetelmillä?
Tiiveyskokeen merkitys ja toimintatavat
Väestönsuojan toimintakunto varmistetaan tiiveyskokeella. Toimintakunnon varmistaminen tapahtuu siten, että suojassa olevia laitteita käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja siten kuin niiden on tarkoitus toimia. Tarkastuksessa ei ole sallittua ohittaa padotusventtiilin sulkulaipan toimintaa teippaamalla tai muulla tavoin peittämällä esimerkiksi lattiakaivoa. Näin saatua paineenlaskuarvoa ei saa esittää tarkastuspöytäkirjassa tai tarkastustarrassa todennettuna tietona.
Tiiveyskokeen yhteydessä suojasta pyritään aikaan saamaan hermeettinen tila, oma ”maailmansa”, josta kaikki ympärysseinien ulkopuolella oleva pyritään pitämään suojan ulkopuolella. Tiiveyskokeen ajaksi suojassa suljetaan ovet, luukut ja tekniikka, kuten ylipaineventtiilit, normaaliajan ilman vaihdon sulkulaitteet ja viemärinsulkuventtiili (padotusventtiili). Näin estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen väestönsuojaan poikkeusoloissa.
Padotusventtiilin toiminta voidaan tarkastaa päällisin puolin nopeasti, sulkemalla venttiili ja laskemalla vettä viemäriin. Mikäli veden pinta nousee lattiakaivossa eikä laske, kun vedenjuoksutus katkaistaan, on todennäköistä, että padotusventtiilin sulkulaippa tukkii viemärin. Mikäli oikea toimintatapa ”kierretään” teippaamalla lattiakaivo eikä venttiiliä huolleta tai kunnosteta, voi suojan käyttäjiä kohdata poikkeusoloissa katastrofi.
Teippaamista voidaan käyttää poissulkemiseen vian etsinnässä, kun halutaan paikallistaa vuotokohtia. Tämä mahdollistaa useamman vuotokohdan paikallistamisen yhdellä käynnillä ja on kustannustehokasta, mutta tällä tavoin saatuja mittausarvoja ei saa esittää tilaajalle tai viranomaisille toimitettavissa dokumenteissa.
Tiiveyskoe indikoi suojan rakenteiden ja laitteiden kuntoa
Oikein suoritettu toimintakunnon varmistaminen antaa arvokasta tietoa väestönsuojan kunnosta. Validi pöytäkirja sisältää muun muassa tarkan paineenlaskuajan 200 Pa – 50 Pa. Valtakunnallisesti vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut 20 sekunnin vähimmäisaika. Paineenlaskuajan ollessa vähimmäisvaatimuksen täyttämä 20 s. voidaan tästä päätellä, että suoja täyttää nipin napin vaatimuksen mutta siinä on myös korjattavaa. Tilaaja maksaa palveluntarjoajalle toimintakunnon varmistamisen lisäksi toimintakunnon arvioimisesta. Mikäli väestönsuojassa ei ole tietoa paineenlaskuajasta ja aikamääre on korvattu termillä ”riittävä”, ei tehty työ ole laadullisesti arvioiden kovinkaan arvokas. Tiiveyskoe ei ole sinällään itse tarkoitus, vaan tiiveyskoe olisi pikemminkin ymmärrettävä työkaluna.
Viemäriputkissa käytettyjen sulkuventtiilien tulee kestää toimintakuntoisina ulkoapäin S1-luokassa 300 kN/m² staattista kuormaa sekä alipainetta 20 kN/m². Mainitut arvot on mahdollista saavuttaa ainoastaan ehjällä ja toimintakuntoisella sulkuventtiilillä.
Huollolla kustannussäästöjä ja toimintakunnon ylläpitoa
Väestönsuojan venttiili täytyy avata vähintään 10 vuoden välein huoltotoimenpiteitä varten. Venttiilin huoltamisen yhteydessä tilaaja saa tietoa myös viemärin kunnosta väestönsuojan osalta. Toimintakunnon varmistamisen yhteydessä havaitaan usein sokkatapin puuttuminen; sokka roikkuu venttiilipyörässä, venttiilin ulkopuolella. Mikäli sulkuventtiilin sokka ei ole paikoillaan ja sulkuläppä on kiinniasennossa, vesi nousee suojan lattialle ja aiheuttaa kiinteistölle vesivahingon. Mainitut ongelmat jäävät huomioimatta, mikäli tarkastustyö suoritetaan ”ohituksella”, eli käyttämällä teippiä.
Lue lisää Teknisten Palveluiden väestönsuoja-palveluista.
Lisätietoja
Väestönsuojat ja sprinklerit
Kai Niskanen
kai.niskanen@assemblin.fi
Puh. 044 768 9060
Juttu julkaistu uusintana.