Juttu on osa artikkelisarjaa Historialliset rakennukset ja talotekniikka
Koko kansan Olympiastadion
Vuonna 1938 valmistunut Olympiastadion on kiinteä osa Suomen urheilun ja arkkitehtuurin historiaa. Jopa maailman kauneimmaksi stadioniksi nimetty areena sai alkunsa 1930-luvulla pidetystä arkkitehtikilpailusta, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Heidän ehdotuksensa edusti puhdaslinjaista funktionalistista tyylisuuntaa ja vei kilpailun voiton. Olympiastadionin rakentaminen käynnistyi helmikuussa 1934.
Olympiastadion vihittiin käyttöön 12.6.1938 alkusuven sunnuntaina. Juhlallisuudet alkoivat Suomen lipun saapuessa stadionille juhlakulkueen keulalla voimistelija Heikki Savolaisen käsissä. Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja sadat pikkutytöt päästivät ilmapallot taivaalle tuulen vietäviksi.
Suomen piti alun perin isännöidä kesäolympialaisia jo vuonna 1940, mutta Euroopassa vallinnut sotatila muutti kuitenkin suunnitelmat ja Helsinki luopui kisajärjestelyistä. Lopulta Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) päätti peruuttaa kokonaan vuoden 1940 kisat.
Helsinki halusi kuitenkin edelleen järjestää olympialaiset ja osallistui uudestaan kilpaan kisojen järjestämisestä. Vuonna 1947 KOK myönsi Helsingille vuoden 1952 kesäolympialaisten isännöinnin ja valmistelut saivat alkunsa.
Helsingin olympialaiset 1952
Helsingin Olympiastadionin historian merkittävin tapahtuma on ollut kesäolympialaiset vuonna 1952. Olympialaiset oli suomalaisten yhteinen unelma, joka vihdoin toteutui. Olympiastadion toimi koko kansakuntaa yhdistävänä paikkana. Olympialaisten ulkoasu symboloi aikoinaan monelle nuoren kansan uuden ajan alkua.
Olympiastadionilla kilpailtiin olympialaisissa yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Kaikki kilpailut synnyttivät sankareita ja suosikkeja. Kisojen jälkeen Olympiastadionin pääkatsomon taustatilaan asennettiin marmorinen kunniataulu, johon kaiverrettiin kaikkien urheilijoiden ja joukkueiden nimet, jotka voittivat kultaa Helsingissä. Olympialaisten avajaiset pitää edelleen nimissään stadionin katsojaennätystä; katsomossa oli tuona legendaarisen päivänä yhteensä 70 435 katsojaa.
Merkittäviä urheilu- ja musiikkitapahtumia vuosikymmenten aikana
Olympiastadion sai vuonna 1955 nykyisen ulkomuotonsa, kun sinne rakennettiin Toivo Jäntin suunnittelemat toimistotilat ja ulkoseinään tehtiin puupanelointi.
Seuraavina vuosikymmeninä Olympiastadion toimi monien suurten ja merkittävien musiikki- ja urheilutapahtumien näyttämönä. Esimerkiksi musiikkimaailman kirkkaimpiin suosikkeihin kuuluva yhtye Rolling Stones saapui esiintymään Suomeen syyskuussa 1970. Esiintyminen oli Suomen ensimmäinen stadionkonsertti ja odotukset olivat korkealla. Yleisömäärä oli kuitenkin pettymys ja katsomossa nähtiin vain 5 500 katsojaa. 10 markan lipunhinta oli monelle suomalaiselle liikaa.
Stadionilla ei järjestetty suuria musiikkikonsertteja 22 vuoteen. Vuonna 1992 tauko vihdoin päättyi, kun Dire Straits saapui Helsinkiin ja hurmasi koko stadikan. Tästä alkoi uusi suurten stadionkonserttien aikakausi suomalaisessa musiikkihistoriassa.
Yleisurheilun MM-kisat järjestettiin olympiastadionilla ensimmäisen kerran vuonna 1983. Suomalaisten mieliin on jäänyt kisojen viimeinen päivä, jolloin Tiina Lillak heitti viimeisellä heitollaan voittolukemat ja lähti hurjaan voitonjuoksuun pitkin stadionia.
Uudistamisen aika uudella vuosituhannella
Vuonna 2015 stadionilla alettiin valmistautua massiiviseen uudistamiseen. Penkkiurheiluviikosta tuli hetkessä ilmiö, kun yli 10 000 ihmistä saapui sahaamaan legendaarisia Olympiastadionin penkkejä irti kotiin vietäväksi.
Vuonna 2016 käynnistynyt Olympiastadionin perusparannus oli yksi Suomen merkittävimmistä uudistamishankkeista, ehkä jopa suurin perusparannus Suomen historiassa. Uudistuksen päämääränä oli luoda vanhaa kunnioittava, mutta kaikin tavoin uudistettu kokonaisuus.
Helsingin Olympiastadion ja sitä ympäröivä alue on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla vuonna 2006. Sen korjaus – tai muutostöitä koskevat määräykset annetaan suojelupäätöksessä, jotta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän ja arvokkaan rakennuksen suojelun tavoitteet tukevat sen käyttöä ja ovat lähtökohtana sen hoidolle, korjaamiselle sekä muutoksille. Näitä määräyksiä noudatettiin tarkoin perusparannus- ja uudistamishankkeessa ja kaikki tehtiin vanhaa kunnioittaen.
Uudistuksessa Olympiastadion muuntautui urheiluareenasta monitoimiareenaksi, kun esimerkiksi kaikki sen talotekniset järjestelmät uusittiin. Hankkeen sähkötekniseksi projektinjohtourakoitsijaksi valikoitui Assemblin.
Jokaisen projektin takana on huippuosaajia ja heidän osaamisensa pitää työmaiden pyörät pyörimässä. Olympiastadionin kohdalla tämä oli erityisen tärkeää hankkeen ainutkertaisuuden, laajuuden sekä kulttuurihistoriallisen arvon takia. Projektin toteutuksessa piti ottaa huomioon poikkeuksellisen paljon eri instanssien näkemyksiä ja muodostaa niistä paras mahdollinen kokonaisuus.
Elokuussa 2020 koitti vihdoin suuri päivä, kun remontoidun Olympiastadion ovet avattiin yleisölle koronarajoitusten sallimin menoin. Uudistetun stadionin ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisesta stadiontorista yleisömyyntipisteineen. Valo, rakenteet ja materiaalit yhdistettynä käytettävyyteen ja koettavuuteen ovat stadionin arkkitehtuurin lähtökohta.
Uudistetun Olympiastadionin arkkitehtisuunnittelusta vastasi työyhteenliittymä K2S ja NRT yhteistyössä ruotsalaisen arkkitehtitoimisto White Arkitekten ja hollantilaisen Wessel de Jonge kanssa. Olympiastadion on onnistunut ja hieno kokonaisuus, joka tarjoaa suomalaisille elämykselliset puitteet yhteisten muistojen rakentamiseen myös tulevaisuudessa.
Lisätietoja
Sähköurakointi
Etelä-Suomi
Antti Pessa
antti.pessa@assemblin.fi
Puh. 041 510 6549